MÄNTSÄLÄN LUONNONSUOJELUYHDISTYS RY

kOtojärven nuotiopaikka ja laavu

Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys on rakentanut vuosina 2000-2003 talkootyönä Kotojärven kaakkoiskulmaan luonnontarkkailu- ja luontoelämysalueen. Kivetty nuotiopaikka valmistui ensimmäisenä. Vuoden 2002 keväällä valmistui pyöröpuusta tehty kuuden hengen laavu. Vuonna 2003 valmistui myös pyöröpuusta tehty puusuoja.

Luonnonsuojeluyhdistys hoitaa talkootyönä laavualuetta. Paikalla käydään siivoamassa lähes päivittäin, minkä vuoksi alue on pysynyt poikkeuksellisen hyvässä kunnossa yleisiin vastaaviin alueisiin verrattuna. Kuivaa polttopuuta on aina varastossa, välineet kunnossa, vieraskirja ja kyniä. Talvisin harjoitetaan laajamittaista lintujen ruokintaa useassa eri paikassa.
 
Alueen käyttö
Paikka on kaikkien vapaasti käytettävissä, mutta jos aikoo suuremmalla ryhmällä esimerkiksi yöpyä paikalla, on siitä hyvä ilmoittaa luonnonsuojeluyhdistykselle päällekkäisyyksien välttämiseksi. Juomavesi pitää tuoda mukana, luhdan vesi kelpaa vain nuotion sammutusvedeksi. Alueella ei ole käymälää. Roskat pitää viedä mennessään pois. Nuotioon voi sen palaessa laittaa polttamiskelpoisia roskia kuten paperia.

Mitä paikalla näkee, kuulee tai kokee
Talviaikana laavun ympärillä hyörii runsaasti lintuja useiden ruokintapisteiden ansiosta. Paikalla on mahdollisuus nähdä kaikki tiaislajimme pyrstötiaista ja lapintiaista myöden. Käpytikkoja ruokinnalla käy kymmenkunta ja lisäksi harmaapäätikka ja pistäytyypä palokärkikin välillä tervaleppiä koputtelemassa. Laavulle tulevan polun varrella pyrähtelee usein pyy. Järvelän entisessä pihapiirissä voi tepastella metso. Jos on hiljaa, laavussa voi onnistua näkemään aran närhen kauroja nokkimassa automaatin alla. Järviluhdalla voi lennellä myös monikymmenpäinen teeriparvi. Jos on tarkkana, saattaa havaita metsänreunaa seurailevan kanahaukan tai jopa kotkan. Nisäkkäistä todennäköisimmin näyttäytyy orava. Laavulla asustelee metsähiiri.

Piskuinen varpuspöllö ilmestyy jo iltahämärissä kyttäämään ruokinnan lintuja tai hiiriä ja myyriä. Varsinaista pöllöjen havaitsemisen kulta-aikaa on kevättalvi, jolloin jo Järvelän pihapiirissä kuulee illan hämärtyessä huuhkajan kumean huun. Usein kuulee yhtä aikaa varpuspöllön piippauksen ja viirupöllön uhahdukset.

Kevään saapuessa herää talven uinunut järvialue kiihkeään eloon. Yleensä jo
Kotojärven jäjellä olevaa avovesialuetta maaliskuun lopulla saapuvat paikalliset kurjet napsimaan talvihorroksesta vironneita sammakoita. Samoihin aikoihin saapuu Suomen kansallislintu, laulujoutsen, katsastamaan pesimäjärvensä keväistä tilannetta. Hiirihaukkapari kisailee taivaalla tehden mahtavia lentonäytöksiä hurjine syöksyineen ja kaarteluineen. Huhtikuun alkupuolella saapuu ruskosuohaukka pesäruovikkonsa ylle kaartelemaan.

Huhtikuun loppupuolella alkaa alueen yöelämä vilkastua. Joinakin vuosina voi kuulla ruovikosta kaulushaikaran kumean pulloon puhallusta muistuttavan äänen. Näihin aikoihin alueen runsaslukuisat taivaanvuohet kansoittavat lämpöisenä yönä luhdan ilmatilan soidinlennollaan. Taivaanvuohien mäkätyksen ja kitkatusten seasta voi tarkkaavainen havainnoitsija kuulla jänkäkurpan onton kopsotuksen. Toukokuussa saapuu kosteikon yksi salaperäisimpiä lintuja, luhtahuitti, jonka piiskansivallusta muistuttava ääni kuuluu todella kauas. Tätä lintua ei käytännössä ikinä pääse näkemään. Yötä päivää kuuluu keväällä myös viitasammakoiden yhtäjaksoinen pulputus. Keskikesällä lintujen äänet vaimenevat, mutta miljoonien hyttysten ininä jatkuu pitkälle kesään.

Miten paikalle pääsee?
Kävellen, suksilla tai polkupyörällä pääset perille saakka. Mäntsälän keskustasta on matkaa laavulle noin viisi kilometriä. Kunnantalon kohdalta Sälinkääntietä n. 3500 m, vasemmalle Kaltevantietä n. 1000 m, olet Järvelän vanhassa pihapiirissä, jonne on jätettävä moottoriajoneuvot, tästä polkua pitkin n. 450 m.

ETUSIVU

TOIMINTA

RETKIÄ

JÄSENEKSI

YHTEYSTIEDOT

JÄSENKIRJEET

ARKISTO

LINKIT